Jälleen vaihtoon!


Ohoi, maata näkyvissä!


Ainut luotettavan näköinen lentokone!
:)
Ei varmaan löydy parempaa tunnetta kuin tämä. Pahimmat byrokratiat on painittu ja pian on toinen vaihto-opintojakso alkamassa (lukuunottamatta keskeneräistä gradua kaikki on kunnossa)! Viimeksi olin Saksassa - Mainzissa Frankfurtin liepeillä.

Mainzin vanhakaupunki
Kokemus oli avartava ja lähes kaikkea sitä, mitä erasmusvaihdosta puhutaan, jos unohdetaan, etten käyttänyt aikaani erasmuksille tyypilliseen juomiseen. Olen niitä jänniä tyyppejä, jotka rakastavat oppimista.
Moni väitti, että vaihdossa kuuluu nauttia seurasta eikä opinnoista, koska kirjoja löytyy kotoakin. Olen täysin erimieltä. En olisi kotiyliopistossani koskaan törmännyt aiheisiin, joihin syvennyin tuona aikana (kuten: uusi kansainvälinen makrotalousteoria ja viinitaloustiede). Kyseisistä aiheista ei täällä ole edes kirjaa tarjolla - opetuksesta puhumattakaan.

      Ulkoluento! Voi kumpa oisin saanut olla mukana!   

Tämän edellisen vaihtokokemuksen pohjalta siis tiesin, mitä kaikkea saattaisin jälleen päästä kokemaan. Tällä kertaa valitsin kohteen, jossa toivon löytäväni kaltaisiani opiskelijoita, jotka myös haluavat laajeentaa näkemystään. Toivon, että tällä kertaa en istu yksin kirjastossa pitkää päivää, vaan löydän porukan, jonka kanssa opiskella! (Myönnettäköön, että viime kerralla oli vähän yksinäistä, vaikka minulla oli "ystävä perhe" ja kourallinen kavereita). Olen myös sisällyttänyt lukujärjestykseeni paljon "humpuukkia", kuten parhaat ystäväni sitä täällä Vaasassa kutsuisivat ;) Eli pari pientä golf-kurssia, joogatunti ja luentosarja onnellisuudesta. Saan edellä mainituista hyväksiluettua maisterin tutkintoon korkeintaan tuon onnellisuus-kokonaisuuden (sehän on läheisesti työssäjaksamisen parantamista), mutta ei hätää: 10 unit eli 20 opintopistettä tulee muualta! Tarjonta kesällä on Stanfordissa erittäin houkuttelevaa!

Osallistun näillä näkymin (vaihdon alkuvaiheessa kaikki on aina vähän epäselvää): kehittyneen tieteellisen kirjoittamisen kurssille (3 units - gradua varten), MATLABillä koodailukurssille (3 units - ensi syksyn tohtoriopintoja ajatellen lottovoitto), hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen indikaattorit (3 units - todella lähellä nykyisiä tutkimuskysymyksiäni) ja yksi seminaari kestävän kehityksen teekkarimeiningeistä (1 unit - noh mennään avoimin mielin!). Hyvällä menestyksellä voin saada siis intensiiviopintokokonaisuudesta tutkinnon, mutta katsotaan sitä ajallaan. Lisäksi se on vain paperi.

Bond University
Moni on kysynyt minulta, miten löysin tämän mahdollisuuden. Vastaus on kovalla hakemisella netissä. Kahlasin läpi kesäkouluja, kesäkursseja ja kesälukukausia Australiasta Kanadaan. Tuloksistani lyhyt yhteenveto löytyy Vaasan yliopiston kauppatieteilijöiden lehdestä helmikuun 2013 lehdestä sivulta 18 nimellä Plan B: http://issuu.com/wykyzine/docs/wykyzine113 Jostain kumman syystä opiskelija yleensä haluavat töihin kesällä - siitä tuo nimi! ;)

Täytyy tuohon artikkeliini lisätä, että suosikkini olivat lopulta Bondin yliopisto Austraaliassa (http://www.bond.edu.au), Harvardin kesäkoulu (http://www.summer.harvard.edu/) ja Stanford Summer Session (https://summer.stanford.edu/). LSE (http://www2.lse.ac.uk/study/summerSchools/summerSchool/Home.aspx) oli myös kiintoisa, mutta intensiivimuodon takia sosiaaliset kontaktit ovat kuulemma olleet vähäisiä eikä suoritetuista opinnoista saa LSE:lle itselleen kelpaavia pisteitä. Eli kurssit ovat London School of Economicsin, niistä myönnetään todistus, mutta opintopisteitä niistä ei suoraan saa. (Jos myöhemmin pääset sisälle LSE:n niitä ei esimerkiksi hyväksilueta). Toisaalta ainakin oma yliopistoni olisi suoritukset hyväksilukeneet ilomielin.

Kolmen kärkeni muodostuu yliopistoista, joissa opinnoista myönnetään kyseisen oppilaitoksen vahvistamia opintosuoritteita - opintopisteineen/unitteineen. Bondissa ja Stanfordissa parasta on, että kesällä on normaalihko lukukausi. Eli jos sinäkin katsot, ettet ehdi vaihtoon normaaleina aikoina, muista kesä! Valitsin Stanfordin, koska viimeksi erossa olo avomiehestä ja ystävistä sekä koirasta oli rankka. Bondissa lukukausi olisi kestänyt muistaakseni neljä kuukautta (vuosi jaettu kolmeen lukukauteen), Stanfordissa kesälukukausi kesää 8 viikkoa. Muut lukukaudet kestävät 10 viikkoa ja vuosi on jaettu neljään lukukauteen. Siis aivan täydellistä. 

Olen aivan innoissani pääsystä huippuyliopistoon ensi kesäksi, mutta...

Tuntuu karmivalta ajatella, että yliopiston ulkopuolella jokainen voi halutessaan kantaa asetta mukanaan. Varsinkin lapset kantamassa aseita hirvittävät. MTV 3 uutisoi, että aseiden ja väestön suhde on 9/10. (kts. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/tallainen-on-usan-aselaki/2012/12/1676237 ).  Mutta kai siihenkin tottuu - luottamaan jokaiseen - kuten liikenteessä? Onneksi kampuksella aseet on kielletty... Vaikka amerikkalainen vapauden käsitys on kiehtova. Toivon oppivani ymmärtämään paremmin tuota aseenkannon hienoutta. Mainitsinhan, että pelkään myös lentokoneonnettomuutta matkalla Kaliforniaan?

Muitakin kulttuurishokkeja odotan (kuten että jokaisesta pikkuasiasta tulee lisämaksu), mutta toivon pääseväni helpommalla kuin Saksassa, jossa byrokratian määrä ja vaikeus pääsivät yllättämään sääntöineen. Nyt esimerkiksi ihmetyttää, miksi golf-kursseilla on lisämaksu, vaikka maksan jo muutekin kaikista kursseista. Toisaalta kulttuurishokit jossain määrin kuuluvat ulkomailla asumiseen jossain vaiheessa. Onnellisinta toki olisi, jos siihen asti ei edes pääsisi tämän kesän aikana.

Asuntohakemuksessa mainitsin puhuvani englannin lisäksi myös neljää muuta kieltä, joten parhaassa tapauksessa pääseen puhumaan myös saksaa/ruotsia/ranskaa ensi kesänä kämppiksen kanssa. Eikä varmaan suomen muistelukaan olisi välillä pahitteeksi! :) Sain muuten aivan ihanan asunnon, jonka hakemusta täyttäessäni olin niiiin tyytyväinen siitä, että olin saanut kandin paperit ajoissa taskuun: Graduate student housing on yksinkertaisesti tyylikkäämpi/viihtyisämpi kuin kandeille suunnattu!


Uusi kotini

Viimeksi vaihdossa tuli nähtyä, että yksiö oli huonohko idea, vaikka olikin kiva asua kerrankin ihan yksin. Siispä, tällä kertaa toivoin ensisijaisesti yllä olevasta talosta/dormitorysta asuntoa neljällä kämppiksellä. Kerrankin onni oli myöden ja sain juuri sen. Jee! Sitten vaan sormet ristiin ja toivotaan, että pääsen tuonne asti ehjin nahoin, vaikka onnen kiintiöni onkin jo täynnä.

Oletko Sinä ollut vaihdossa tai asumassa ulkomailla? Jos vielä harkitset: mene jo. Hyvää kesää kaikille tasapuolisesti ja kiitos, jos jaksoit lukea kirjoitukseni:)

Comments

Popular posts from this blog

10 Danish Things

One More Writing Class - This Time @Aarhus BSS

Autumn Miracle in Aarhus, Denmark