My Academic Journey

Aika se vain kiitää ja toiset välikokeet lähestyvät. Tällä kertaa perustelen kuitenkin, miksi Stanford on hyvä paikka oppia. Ensinnäkin, ympäristö tekee paljon. Kampus on kaunis, kuten Vaasassa ja toisin kuin Mainzissa. Jos kulkiessaan kiinnittää huomiota, kasvit ja arkkitehtuuri ovat erittäin kauniita ja ilahduttavia. Mutta ihmisissä täällä on jotakin erikoista.  Kuten saatatte tietää, Stanford ei ole pelkästään yliopisto. Se on elävä muistomerkki nuorena menehtyneelle Jr. Leland Stanfordille, jonka äiti omisti loppuelämänsä yliopistolle antaen tälle kaiken. Leland Juniorin vanhempien ajatuksena oli, että kaikki Kalifornian lapset voivat olla heidän lapsiaan. Näin jokainen opiskelija on tavallaan täällä adoptoituna ja Stanfordin perheen kasvatusperiaatteet näkyvät. Honor-koodin lisäksi hyvin selvästi erottuva periaate on: "Tee muille kuin haluaisit itsellesi tehtävän". Tämä elää jokaisessa opiskelijassa. Kunnioitus kanssaopiskelijoita kohtaan on aivan eritasolla kuin Va...

Rakastuin Californiaan ja tähän opiskelutyyliin. Olin innoissani auringosta, palmuista, arkkitehtuurista ja kotitehtävistä, jotka oli aivan pakko tehdä, jos halusi kursseja läpi. Kahdenkeskiset oppimistuokiot professorin/lehtorin/TA:n kanssa kiehtoivat. Jopa aamiaisvohvelit saivat minut niin hämilleni, että otin eräästä yksilöstä kuvan. Lounaastakin pidin aluksi kovasti. Alle 5 dollarilla sai syödä vaikka mitä! Myös jälkiruoka kuului mukaan kahvineen , kakkupaloineen ja jäätelöineen. Lisäksi hedelmien ottaminen mukaan vaikuttaa olevan ihan sallittua toimintaa. Ajattelin jopa kirjoittavani oman tekstin ruokailuista. Kuinka paljon enemmän USA:ssa sai samalla hinnalla kuin Matildassa katselee samaa tylsää ruokaa päivästä toiseen. Lopulta huomasin kuitenkin syöväni lähinnä itsekasaamiani hampurilaisia lounaaksi, koska 1) ne ovat aina hyviä 2) ne eivät koskaan ole tulisia tai mauttomia 3) jonojen ollessa pitkät ja luentojen lähestyessä ei paljoa kiinnosta jonottaa pettyäkseen pienten kandi...

Janet Fishin tuntomerkki: kultakala. Usein hän maalaa myös lasia. Tänään, USAn kansallispäivänä 7/4/2013, kuten täkäläiset päivämäärät kirjoittavat, oli koko kampuksen vapaa päivä. Aamusta tämän huomasi jo pihalla pelattavan bierpongin muodossa - ja kämppiksen kokkailusta! Hän leipoi mansikkapiiraan ja verhosi sen Yhdysvaltain lipun väreillä. Itse vietin rennon ja hitaan aamun, söin lounasta toisen kämppiksen kanssa ja suuntasin iltapäivästä Cantor Arts Centeriin . Voisin päivitellä, kuinka laaja ja monipuolinen kampus on verrattuna kahteen muuhun kokemaani kampukseen, mutta olen omistanut aiheen jo kokonaan omalle tekstilleen, joka tulee myöhemmin - kun tunnen kampuksen ja yliopiston vielä paremmin. Tällä kertaa vuorossa on kuvakas kertomus, koska - tänään oli taidepäivä!  Untitled, 1991. Deborah Butterfield, 1949  --> Ensimmäisenä aulassa tervehtii tämä mahtava puuhevonen, joka on oikeasti tehty bronssista. Sen luonnosversio oli sen sijaan puuta. Tämä oli ...