Kalifornia = Koti

August 16, 2013

Green Library. The Study Place. Second Home. The Place to Be.

Viimeistä viikkoa viedään. Se on sekä surullista että ihan mukavaa, koska enää en ole jatkuvassa arvioinnissa. Takana on monta tuntia Matlabiä (kaikella rakkaudella, tuskalla ja onnistumisen riemulla), kirjallisen ilmaisun opettelua ja oman tekstin uudelleen kirjoittamista. Kun on koko ajan pitänyt muistaa jokaisen liikkeen vaikuttavan arvosanaan, on se vaan niin mukavaa, että nyt on lopultakin kaikki suoritettu. Toisaalta, opin paljon. Toisaalta olen hyvin kyllästynyt kuulemaan hokemaa: ”opin paljon”. Siispä, mitä minä opin?

Kesän alussa ohjelmointitaitoni olivat melko lähellä pyöreää nollaa, vaikka muutamaa ohjelmaa on tullut koetettua (SAS, Matlab, Eviews, STATA,…), mutta keskittyminen on näissä ollut aina datan käsittelyssä ja tilastotieteellisissä ominaisuuksissa. Nyt osaan kirjoittaa melko simppeleitä koodeja (käyttäen if-else if-else/end, for loop, while loop …), ymmärrän miten tärkeää koodin kommentointi on ja mikä parasta: osaan opettaa itselleni lisää, jos tarve vaatii! Arvosana kurssille Programming and Science with Matlab: 5/5, koska jokaviikkoiset kotitehtävät ja officehoursit, joilta apua aina sai, suorastaan työnsivät läpi jopa harmaan kiven. Matlab on ihmisen paras ystävä.

Kesän alkaessa, graduni edustama englanninkieli oli melko karmivaa kahdesta syystä: kyseessä oli ensimmäinen versio (draft) ja suomenkielen tarjoama kieliranne oli näkyvissä. Advanced Graduate Writing tarjosi molempiin apua. Kahlasimme läpi J. Williamsin klassikon: Style: Lessons in Clarity and Grace. Joka viikko tapasin englanninopettajan (Phil) ja yhdessä hioimme abstraktia, introductionia ja teoriakappaletta gradussani. Opin paljon enemmän kuin, jos olisin vain palauttanut hänelle tekstin ja hän olisi merkannut siihen virheet, koska tapaamisissamme hän aina selitti, miksi jokin kielioppikukkanen menee niin kuin menee. Vaikken ole humanisti enkä kielitieteilijä, se oli todella mielenkiintoista ja nykyään muistan kirjoittaessani välttää näitä virheitä, joihin olen saanut loogisen korjauksen.

Meyer Library. Turistiystävällinen ryhmätyötila.

Tälläkin kurssilla kotitehtävistä sai nauttia: viikoittaiset tehtävät oli tehtävä tai kurssista ei saisi suoritusmerkintää. Jokainen tehtävä kuitenkin selvästi auttoi kehittymistä kirjoittajana (englanniksi – pahoittelen). Miten voi olla totta, että kotitehtävistä tuntui olevan täällä enemmän iloa kuin Suomessa olisi ollut? 1) tehtävät olivat selvästi karsittuja isommasta joukosta ja suoraa kirjasta, josta oli itse maksanut 2) halu oppia 3) tehtävien läpikäynti tapahtui pienryhmissä ja opettaja kiersi ja jakoi lopuksi omat vastauksensa. Viimeisen syyn takia tehtävät tulivat tehtyä tarkemmin, koska kurssikavereiden kanssa verrattiin oikeinkirjoituksen ja sanavalintojen lisäksi myös perusolettamuksia lauseiden todellisesta tarkoituksesta. Tällekin kurssille antaisin kirkkaasti 5/5.

Alkukesästä kärsin kovasti stressistä, nyt en enää ilman todella painavaa syytä – kuten gradun deadline. Tästä kiitän onnellisuuden käytäntö –luentoa, joka mullisti elämäni jo ensimmäisellä viikolla. Tietysti opin myös joogaamaan ja golfissa swingini parani huomattavasti. Voisinkin vielä kiiruhtaa rangelle lyömään pari palloa huomenna…! For the good old times ;)

Seuraavaksi raotan suljettua tiedon palatsin ovea: Green Library. Green ei ole auki turisteille. Green on parempi kuin Meyerin kirjasto, koska se tarjoaa hiljaisia alueita avoimen ryhmätilan sijaan, kaunista ympäristöä ja parempikuntoisia tietokoneenhiiriä! Koska tein vapaa ajallani gradua, tutustuin siihen hyvin. Välillä tuntui suorastaan kirjastossa asumiselta, vaikka nukuinkin kotona. Hienointa oli juttutuokiot kirjaston sedän kanssa, kun hän muutaman viikon päästä alkoi jo minut tunnistaa. Why doesn’t this happen in Vaasa?