Tekoälyn puolella vai sitä vastaan?

Futuristi Perttu Pölönen Suomen Ekonomien seminaarissa (13.3.2025) kuvaili eri teknologioiden vaikutuksia yhteiskuntaan. Esimerkkinä on kuokka. Se korotti puhtaan voiman ja siten miesten merkitystä. Tämän jälkiä näemme kuulemma vieläkin: Yhä miehiä on enemmän kuin naisia korkeissa johtotehtävissä. Mahdolliset tekniset kehitykset voivat jättää pysyviä jälkiä, mutta mahdollisia syitä on muitakin mm. riskinsiedosta (eli kuinka pahalta esimerkiksi oman omistusasunnon arvon heiluminen tuntuu) ja niin syrjinnästä kuin naisten valikoitumisesta ns. naisten aloille. Loppusuoralla oleva Globalinto-projektin tutkimuspaperimme osoittaa, että tanskalaiset yritykset olisivat tuottavampia tasaisemmalla sukupuolijakaumalla innovaatioita tuottavissa työtehtävissä. 

Tekoäly on jo osin vainvihkaa tullut digitaaliseen arkeemme ohjaten jo nyt valintojamme. Esimerkiksi Google Maps:in ehdotukset ovat usein ainoat harkittavat, huomattaa Pölönen. Toisaalta tätä tapahtuu myös kaupan tarjonnan mukaan: söpöilyä tytöille ja pojille dinosauruspaitoja (HS 13.3.2025, Saara Ritvos: Rooliasussa).

Olen kokeillut useamman kerran Nordean tekoälyistä Noraa, joka auttaa määrittämään riskinsietokykyä ja ehdottaa muutamia rahastoja sitten sijoitusajan mukaan. Viimeaikainen heilunta on saanut minut harkitsemaan riskinsietokykyäni. Nora kuitenkin validoi riskinsietokykyni pysyneen samana ja harkitsin passiivisuutta. Myöhemmin hoksasin mistä kiikastaa: minulla oli näkemys sijoituksista, eli tärkeä valintakriteeri ei ollut mukana valinnassa.

Tiedän, olen hieman huono taloustieteilijä kun käytän rahastoja suorien osakesijoitusten sijaan. Energiani vain kuluu töihin: olen vaiheessa, jossa pitää todistaa kykynsä. Mentorini professori Carter Bloch esitteli minulle Elicit-ohjelman, joka auttaa aiempien tutkimusten löytämisessä. Kerroin tästä uudelle kollegalleni, joka kauhistui luullen oman kirjoittamisen loppuvan. Tekoäly ei kuitenkaan kirjoita kunnolla eikä yksittäiset artikkelien lyhennelmät muodosta tiedettä, tietoa ja ajattelua kehittävää pohjaa. Kyseessä on mahdollinen työkalu. Ehkä se tullee olemaan vain uusi Google Scholar.

Kollegani huolella on hyvää tarkoittava pohja. Tekoäly vaikuttaa jo nyt kirjoitustyyleihin. Luen kokeiden vastauksia, joiden rakenne ja tyyli vastaa keskustelua Chat GPTn kanssa. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla (HS 9.3.2025, Mari Heikkilä: Ei ihme, ettei äidinkieli ole enää rakas aine) ja lukemamme tekstit muokkaavat käsitystämme hyvästä tekstistä sekä odotetusta rakenteesta.

Tekoäly eri muodoissaan on mielestäni mahdollisuus oman tekemisen tehostamiseen, mutta haitat ja uhat ovat suuret. Lähdekriittisyytemme ei riitä edes nykyteknologiaan ja vaihtoehtojen paljous ja rajaus tuottavat haasteita. Toisaalta tekoäly ei esitä itselleen niitä kysymyksiä, joista aloittaa. Tämäkin teksti sai inspiraation monen lähteen yhteensulaumasta.

Mutta vasta kirjoittaminen kirkasti ajatukset ja olisi mahdollistanut oleellisten kysymysten muotoilun tekoälylle. Mielestäni kirjoittaminen on ajatusten jäsentelyä ja siten tärkeä osa ymmärryksen ja luovuuden prosesseja.


Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Hi from the Campus!

Image
New students are moving in with the help of their parents. Starting next week, my colleagues get back to work and tomorrow I move to Denmark. The semester starts officially in September. Did you know that our campus is a great place to haunt some Pokemons? They are the reason why I have been spending many hours on campus - even though I'm on holiday! Domus Botnica in the sun light. "Auringon lapsi", the Child of the Sun The sea is a great neighbor.  Fabriikki in the spot light.  Place that I found after spending couple of years on campus. Inner yard between Teknobotnia and Fabriikki. Here will soon be lots and lots of bikes. Building in the front is Konttori. A part of Puuvilla -houses.  Sunbaths on campus. How about studying outside..?  Ready for the semester? 
Read more

International Women's Day, PhD and Career

Image
Happy women's Day! To celebrate strong women, here is a speech of Nadia Jaber, who explains outside Academia options and tells her PhD career story. Just like her, I have searched online for different kind of career advice that resulted as activating this blog, following couple of blogs and buying a career advice book. The book tells about how to get a tenure track job. However, some outside academia options are starting to sound enlightening. It is going to be interesting to see where I end up, but here Jaber describes how much PhD students need career advices - and how to provide them to yourself: The Economist published a the glass-ceiling index . If you put 100% weight on education cap, Sweden and Finland are on the top. Indeed, when I started my PhD journey, half of the new PhD students in Finland were women. In our economic department, 75 % of PhD students that are present at the university are women. However, the professors and assistant professors are all mal...
Read more

Cut the Words - and Draw

Image
The Monday started with the third class of Writing better academic English . My biggest gain was that I can also draw. The upper picture is a visualization of the spillover effect that my dissertation is about. In the middle, you can see the home country (our point of view). We export a product that a trading partner uses in production. In that process, we can learn about their practices (organizational capital) for example. This is the export organizational capital spillover. We can also obtain a spillover effect from imported intermediate products. Importing a middle product is similar than exporting in terms of learning but we learn directly from their catalogs or the technology used in our ordered products (R&D spillover). However, patents protect the newest technology and thus the spillover cannot be strong for recent innovations. In the class, we went through some wordiness and academic writing style. The conversation took different tracks: How to refer age objectively...
Read more